×
HelsinkiMissio käyttää evästeitä varmistaakseen mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Jatkamalla sivustomme käyttöä hyväksyt käyttöehdot ja evästeiden käytön. Lue lisää ›
Hyväksy
HelsinkiMissio-blogi

Ystävällisyyden paradoksi

Maria Lähteenmäki
13.02.2019

Työ yksinäisyyden vähentämisen Näkemys-ohjelman parissa on ravistellut sellaisia itsestäänselvinä pidettyjä käsitteitä kuin ystävällisyys ja ystävyys. Miten oikein voisi ystävystyä? Miten ystävyys alkaa?

Sosiaalitieteilijä Brené Brownin tutkimus tulee lähelle omaa työtämme yksinäisyyden parissa. Hän on perehtynyt ihmisten kertomuksiin tunteista, jotka liittyvät läheisesti yksinäisyyteen ja ystävyyteen: häpeää ja sen voittamista, haavoittuvuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, sekä kaikista tärkeintä, luottamusta. Brown on tutkinut erityisesti ihmisiä, jotka osallistuvat omaan elämäänsä niin sanotusti täysin sydämin.

Mutta millaisia valintoja sitten pitäisi tehdä, jotta elämässä olisi enemmän ystävällisyyttä ja ystävyyttä?

1. Tule näkyväksi. Ystävyys syntyy kohtaamisista. Siksi on tärkeää tulla näkyväksi. Ystävystymisen hintaan kuuluvat myös ne kohtaamiset, joissa emme tule nähdyksi ja kuulluksi. Kukaan ei välty arvostelulta. Maailma on täynnä ihmisiä, joille olet joko liikaa tai liian vähän. Älä silti luovuta, vaan luota ystävällisyyteen, jatka näkyväksi tulemista.

2. Uskalla olla sinä. Luota, että riität tänään. Vertailemalla itseäsi muihin ja arvioimalla kriittisesti muita yhteenkuuluvuus katoaa. Keskity olemaan parhaimmillasi se, kuka sinä olet. Siinä kilpailussa voitat aina.

3. Luota haasteisiin. Elämän on täynnä haasteita. Monet tilanteet ovat vaikeita kaikille, eivät vain sinulle. Sinun ei tarvitse osata ja hallita kaikkea. Kaikki ihmiset jakavat lopulta suuren epävarmuuden. Älä siis ota sitä henkilökohtaiseksi ominaisuudeksesi. Rohkeus syntyy tekemällä ja luottamalla, että kuten kaikki muutkin, kasvat ja opit kaikista eteesi tulleista haasteista.  Osa tätä luottamusta on hakea apua, jos koet sitä tarvitsevasi.

4. Vastaa ilosta. Tee asioita, jotka ilahduttavat sinua. Harjoita kiitollisuutta sosiaalisissa tilanteissa. Tee muut ihmiset näkyviksi kertomalla heille, kun on kiva jutella, kiittämällä, kun joku on avulias. Paras kiitollisuuden ja arvostuksen osoitus on kuunteleminen ja jakaminen.

5. Omista tekemisesi. Ystävyys pohjautuu siihen, että olet ensin ystävä itsellesi. Muilla on joskus huono päivä, etkä ehkä tule kohdatuksi. Sinä olet ystävällisellä asenteella silti tehnyt sen, minkä voit. Huomenna on uusi päivä, uusi mahdollisuus. Ravistelemalla tottumuksiasi pysyt uteliaana. Uudet tapahtumat ja kohtaamiset ovat oiva keino pysyä uteliaana.

6. Luota vertaisiin. Jos voitat itsesi jossakin asiassa, kuten yksinäisyydessä, voi olla, että et tule kuulluksi niiden joukossa, jotka eivät koskaan ole kokeneet mitään sellaista kuin sinä. Hae palautetta ja arvostusta vertaisilta eli niiltä, jotka riittävästi ymmärtävät, mistä puhut, ja sen, miten paljon laitat itseäsi likoon. Tunnistat vertaisen siitä, että hän auttaa sinua ylös, kun kompastut. Hän ei jää etäälle arvioimaan, miten hyvä tai huono suoritus kaatumisesti ja nousemisesi oli.

7. Ole ystävällinen, koska jokainen, jonka kohtaat, käy läpi omaa taisteluaan. Pohjimmiltaan ystävällisyys on sen tekemistä, mikä on oikein, sen sijaan, että valitsisimme sen mikä on kivaa, nopeaa ja helppoa. Itsen ja muiden arvostelu on helppoa, mutta johtaa armottomaan ja pohjattomaan yksinäisyyteen. Annamme toisillemme mahdollisuuden kasvaa luopuessamme tarpeettomasta itsesuojelusta, tunnistaessamme toisissamme tietoisesti enemmän samankaltaisuutta kuin erilaisuutta, vaaliessamme ja tehdessämme toisillemme pyyteetöntä hyvää ja salliessamme toistemme epätäydellisyyden.  

Olemme asiakkaiden kanssa huomanneet, miten yksinäisyydessä kipeästi kaivattu rohkeus ja yhteenkuuluvuus alkavat syntyä ja syvetä itse tehtyjen valintojen kautta. Niiden valintojen, joissa päättää toimia vähemmän yksin.

”Kiinnostava paradoksi on siinä, että kun hyväksyn sen kuka olen, silloin voin muuttua”, sanoo psykologi Carl Rogers.

Elämän suurin muutosvoima on tässä ystävällisyydessä ja ystävyydessä.

 

Kuuntele myös Havaintoja ihmisestä -ohjelman jakso ystävyydestä Yle Areenasta!

Maria Lähteenmäki

yksinäisyystyön päällikkö

HelsinkiMissio-blogi – Kaikki kirjoitukset

17.11.2021 –
Mikko Schalin, kriisityöntekijä

Parisuhteen ongelmia ei aina saada ratkottua kaksin. Arki saattaa täyttyä toistuvista riidoista, joiden syyt tuntuvat olemattoman pieniltä. Joskus tilanteeseen vaikuttavat isommat luottamusta heikentäneet tapahtumat.

17.09.2021 –
Virpi Valtonen

Harva tulee miettineeksi yksinäisyyttä työelämän näkökulmasta. Yksinäisyys nähdään usein iäkkäiden tai syrjäytyneiden ongelmana, vaikka se on todellisuudessa valtava inhimillinen ja yhteiskunnallinen tragedia, joka koskettaa lähes joka kolmatta suomalaista*.

22.06.2021 –
Tuula Colliander

Kun sanoin töissä, että haluan kirjoittaa Pride-viikon blogin, luulin tietäväni, mistä kirjoitan. Ajatukseni oli, että tehtävä on helppo, olenhan itse yhdenvertaisuuden, monimuotoisuuden ja tasa-arvon asialla, niin työssäni kuin yksityishenkilönä.

21.06.2021 –
Annika Aspegrén

Den där stickande känslan i fingrarna igen. Rummet verkar suddigt, overkligt, nästan som i en dröm. Jag kan känna min andning tydligare och tydligare. Trycket på bröstet. Spänningen i axlarna och i nacken. Olustighetskänslan sprids som en löpeld genom hela kroppen.

21.06.2021 –
Kaisa Tanskanen

Tuntuu luontevalta rohkaista ja lohduttaa hädässä olevaa ystävää, mutta miksi meidän on niin vaikea suhtautua itseemme samanlaisella myötätunnolla?

16.06.2021 –
Heidi Nygård-Michelsson

Palautekulttuuri ja tiedolla johtaminen ovat työelämässä tuttuja termejä. Mutta mitä tapahtuu, kun nämä kaksi yhdistetään? − Syntyy palautetietoinen työkulttuuri, jossa omaa työtä johdetaan palautteeseen pohjautuvalla tiedolla.

19.05.2021 –
Rebecka Forsberg

Om jag hade en önskning hade den nog varit att ingen person någonsin skulle känna sig ensam, att alla alltid skulle känna att de åtminstone har en vän.

12.05.2021 –
Hanna Koskenkangas

Elämme ihmishistorian vuorovaikutteisinta aikaa. Nykymaailmassa sosiaaliset taidot, tiimityöskentely ja me-henkeä edistävät työkulttuurit ovat arkipäivää ja heimoutumista parhaimmillaan. Samalla useat meistä tuntevat olonsa yksinäiseksi.

22.04.2021 –
Tuula Colliander

Elämme poikkeuksellisia aikoja, joiden myötä yksinäisyydestä on tullut kollektiivinen kokemus suomalaisille. Yksinäisyyttä koetaan entistä enemmän myös työpaikoilla.

21.04.2021 –
Tuuli Albekoglu

Toisen ihmisen kohtaaminen myötätunnolla vaatii rohkeutta. Se voi viedä vaikeidenkin tunteiden äärelle. Joskus voi tuntua helpommalta etsiä ratkaisuja kuin todella kuunnella: ”Mikset aloita uutta harrastusta?

18.03.2021 –
Heidi Östling

Nya restriktioner. Igen. Hur länge ska vi klara oss? Jag sitter i min etta som jag arbetat från i snart ett år när jag lyssnar på regeringens informationstillfälle. Jag funderar på de unga som jag träffat över skärmen och som ofta kämpar med känslan av ensamhet.

12.02.2021 –
Maria Lähteenmäki

Pystyssä pysyminen on ihmiselle jotenkin kunniakasta. ”Miten menee?” – ”Hyvin”, voisi yhtä hyvin olla ”Oletko pystyssä” – ”Pystyssä ollaan!” vaikka samalla tuntuisi, että perustus on juoksuhiekkaa ja vain nenänkärki hipoo pintaa.

17.12.2020 –
Hanna Kari

Ihmiselle on tärkeää jakaa tarinansa. Mitä enemmän ikää karttuu, sitä enemmän olisi kerrottavaa. Muistoja, tapahtumia, merkityksellisiä hetkiä. On kuitenkin tavallista, että vanhalla ihmisellä ei ole ketään, kenen kanssa keskustella.

23.11.2020 –
Tuula Colliander

Kriisi ja poikkeusajat synnyttävät myös hyvää. Kun tuttu ja turvallinen arjen poljento muuttuu äkillisesti, on löydettävä nopeasti uusia tapoja toimia.

20.11.2020 –
Jenny Julkunen

Sydänemoji ei ole yhtä kuin halaus. Voiko some korvata aidon kohtaamisen elämässämme?

12.10.2020 –
Essi Kähkönen

”Sieltähän se mun oma enkelini taas tulee”, oli rouvalla tapana huikata, kun hän avasi minulle oven. Halasimme – ja meistä molemmista tuntui, että ystävykset ne tässä taas tapaavat.

17.09.2020 –
Taina Salovuori

Muistatko ensimmäisen erosi? Pysähtyikö arki? Itkitkö iltaisin? Kenen kanssa siitä juttelit ja lohdutettiinko sinua hädän hetkellä? Kertoiko kukaan, miten kriiseistä selvitään, ja että kriisissä kuuluukin reagoida? Jäitkö kokemuksesi kanssa yksin?

20.08.2020 –
Maria Lähteenmäki

Vanheneminen oli pienenä jotain erityisen ihannoitavaa. Sitten tuli päivä, jolloin huomasin, että eivät ne aikuiset niin hirveän onnellisia olekaan. Jopa siinä määrin ei-onnellisia, että sain isältäni suoran elämänneuvon: ”Älä ole liian kiltti. Olen kokeillut, ei se kannata.”

19.05.2020 –
Emma Lindegren

Koronapandemia sysäsi Nuorten kriisipisteen etätyöskentelyyn. Etäkohtaamiset ovat osoittautuneet merkityksellisemmiksi kuin etukäteen olisi osannut ajatellakaan. Tuliko etäkriisityö jäädäkseen?

19.05.2020 –
Carita Peltonen

Sairastuin noin kaksi vuotta sitten vakavaan työuupumukseen. Olin salannut jo pitkään voimien vähenemistä ja pahaa oloani.

05.05.2020 –
Jenny Julkunen

Koko maailma elää parhaillaan hyvin poikkeuksellista aikaa. Yksinäisyys on jokaiselle meistä tuttu ilmiö ja tunne. Se kertoo ennen kaikkea yhteenkuuluvuuden perustarpeestamme.

22.04.2020 –
Tuuli Albekoglu

Sosiaalinen eristäytyminen koettelee meistä useimpia, mutta eroaako poikkeustilan aiheuttama yksinäisyyden kokemus jo pidempään jatkuneesta yksinäisyydestä? Kun poikkeustila päättyy, päättyykö yksinäisyys?

18.03.2020 –
Tiina Widman

Meidän kaikkien elämässä on tapahtunut maaliskuun aikana asioita, jotka jäävät historiankirjoihin.

Koronavirusepidemian tuomat muutokset ja ohjeistukset koskevat jossain määrin meitä kaikkia. Myös työelämää on nyt opeteltava uudella tavalla.

20.02.2020 –
Tuula Colliander

Uuden vuoden jo kiiriessä kohti kevättä on ollut hyvä pysähtyä lukemaan viime vuodelta kerättyä tietoa toiminnastamme. Kuinka paljon hyvää ja tärkeää olemmekaan saaneet yhdessä aikaan!

14.02.2020 –
Jenny Julkunen

Ystävänpäivä lähestyy vaaleanpunaisena, sydämenmuotoisena. Suklaarasiat kauppojen hyllyillä ovat pukeutuneet I Love you -kuoreensa, nallet ja muut söpöt jutut halaavat toisiaan tiukasti laareissaan ja ruusut huikkailevat punaisina, ”muistathan välittää rakkaimmistasi”.

21.01.2020 –
Sophie Holm

Mikä motivoi ihmisiä vapaaehtoistoiminnan pariin? Suomessa tunnetaan vapaaehtoisten motivaattoreita huonosti, mutta niitä olisi syytä selvittää. Tieto hyödyttäisi sekä kansalaistoiminnan ammattilaisia että vapaaehtoisia.

19.12.2019 –
Tuula Colliander

HelsinkiMissiolla on meille kaikille jouluhaaste: ole rohkea ja huomioi yksinäinen ihminen lähelläsi. Haasteella haluamme herättää miettimään suhtautumistamme muihin ihmisiin: Huomaanko vai ohitanko tuntemattoman? Olenko ystävällinen vai välinpitämätön toista kohtaan?

20.11.2019 –
Katriina Kallio

Kaupunkikävely merenrannassa, elokuvailta herkkuineen, tutustuminen läheiseen kuntosaliin. Mahdollisuus kertoa, jos jokin pelottaa, mietityttää tai ahdistaa. Varmuus siitä, että tulee kuulluksi ja nähdyksi. Tätä kaikkea tukihenkilötoimintamme tarjoaa nuorelle.

17.10.2019 –
Maria Lähteenmäki

Yhteiskunnassamme on vahva yksin pärjäämisen eetos, jossa ihmiset jaetaan sankareihin tai luusereihin. Tämä pärjäämisen ihannointi saa voimansa myytistä, jossa sankari pärjää aina loistokkaasti yksin. Yksinäinen sen sijaan on epäonnistuja, elämästä ja ihmisistä syrjäytynyt tai syrjäytetty.

20.09.2019 –
Jenny Julkunen

Suomalaisen sisun ytimestä kuuluu usein tiukka tuhahdus: Kaikki tässä pitää itse hoitaa. Joskus sisun ilmentymäksi muodostuu kiivaan katkera kommentti ei kukaan minuakaan ole auttanut tai ahdasmielinen arvio siitä kuinka avutonta porukkaa, kun ei yksin pärjää

Näytä lisää ›